Sanotaan, että korona-aikana usko tieteellisiin tutkimuksiin vahvistuu. Niinpä lähdin selvittämään, löytyykö tutkimuksista vastausta kysymykseen, milloin siivouksessa riittää puhdistava menetelmä ja milloin tarvitaan desinfiointia, kun halutaan estää tautien tarttuminen pintojen välityksellä.
Jotta koronaviruspandemia voitaisiin taltuttaa, tarvittaisiin paljon uutta tietoa. Millaisia tutkimuksia uudesta koronaviruksesta on jo ehditty tehdä tai mihin tutkimuksiin annetut ohjeet perustuvat?
Siivoustyötä on standardoitu ja mitoitettu jo 50 vuotta. Yksi mitoitusperiaate on, että työtä tehdään normaalijoutuisuudella. Mitä se tarkoittaa?
Tein Sitran elämäntapatestin selvittääkseni hiilijalanjälkeni. Odotin hyvää tulosta.
Roboteista toivotaan merkittävää apua lattioiden puhdistamiseen myös ammattisiivouksessa. Aina robotit eivät toimi riittävän itsenäisesti. Miksi se on niin vaikeaa?
Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö tutki neljän hotellin ja kuuden kuntoutuslaitoksen allastilojen puhtautta. 70 % näytteistä oli pintahygienialtaan heikentyneitä.
Synteettisten polymeerien keksiminen vuonna 1907 on muokannut elämäämme merkittävästi. Muovit eivät kuitenkaan ole pelkästään hyvä asia.
Selailin suomalaisia ja englantilaisia ammattilehtiä saadakseni kuvaa, millaisia uutuuksia vuonna 2018 tuotiin markkinoille. Tuloksen näet seuraavista listoista.
Kloori tuoksuu, on lämmintä ja kosteaa. Uimahallien ja kylpylöiden olosuhteet tunnistaa jokainen niissä käynyt. Tiloissa työtä tekeville nämä olosuhteet ovat kuitenkin kuormittavia.