Huonoa pintahygieniaa

Huonoa pintahygieniaa

jalat kypylän allasosaston altaassa

Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö tutki neljän hotellin ja kuuden kuntoutuslaitoksen allastilojen puhtautta. 70 % näytteistä oli pintahygienialtaan heikentyneitä.

Kuuntele juttu podcastina:

Näytteitä otettiin kahdeksasta ennalta määritellystä pisteestä tilojen siivouksen jälkeen. Tutkimusajankohta oli ilmoitettu toiminnanharjoittajalle, koska haluttiin varmistaa, että tilat on siivottu.

”Toiminnanharjoittajan päätettäväksi jäi, ilmoittaako hän näytteenoton ajankohdan siivouksesta vastaavalle”, ympäristötarkastaja Lotta Kivikoski kertoo.

Kohteissa eroja

Hotellien ja kuntoutuslaitosten allastilojen puhtaudessa ei keskimäärin ollut suurta eroa, mutta kohteiden välillä eroja oli. Yhden hotellin ja yhden kuntoutuslaitoksen kaikki pintapuhtausnäytteet olivat heikentyneitä. Parhaan tuloksen sai Allergiatalo, jossa vain yhden pintahygienianäytteen tulos oli heikentynyt.

Tutkimus oli jatkoa vuoden 2017 projektille, jolloin tutkittiin uimahallien märkätilojen pintahygieniaa. Tulokset osoittavat, että uimahalleissa pintahygienia on paremmalla tasolla. Kokonaismikrobimäärien mukaan hotellien ja kuntoutuslaitosten puhtaustaso oli huono 33 %:ssa, välttävä 36 %:ssa ja hyvä 31 %:ssa kohteista. Uimahalleissa tulokset olivat: huono 29 %, välttävä 16 % ja hyvä 58 %.

Hotellien ja kuntoutuslaitoksien pintahygienianäytteistä löydettin myös hiivoja 18 %:sta ja homeita 10 %:sta näytteitä. Pseudonomas Aeruginosa -bakteereja ei näytteissä ollut.

Hotellien ja kuntoutuslaitosten eri mittauskohteiden tulokset pukuhuoneen, pesuhuoneen, saunan ja allastilan tutkituilta pinnoilta. Vihreä osoittaa hyvää ja punainen heikentynyttä pintapuhtautta.

Allstilojen eri tilojen pintahygieniatulokset

Kuvat (kaksi ylintä): Lotta Kivikoski

Mikä avuksi?

Kivikoski kertoo, että tarkastuksissa huomattiin monia epäkohtia. Niiden korjaamiseen tarvitaan niin toiminnanharjoittajan tai tilan omistajan kuin siivouspalveluorganisaation toimia. Osaamisen kehittämiseen on tarvetta. Keskeinen merkitys on valvonnalla.

Alkuun pääsee varmistamalla seuraavat asiat:

  • Siivoussuunnitelma on yksityiskohtainen ja ajan tasalla. Tarkastuksissa havaittiin, että suunnitelmat ovat olemassa, mutta ne ovat usein hyvin yleisellä tasolla. Tilaajan täytyy kuvata tilojen käyttö ja siivouksen tarve. Siivousorganisaatio laatii tarkemman työsuunnitelman.
  • Pintahygieniatasovaatimus on kirjattu palvelusopimukseen ja sen toteutumista valvotaan. Havaintona oli, että pintahygienianäytteiden tuloksia ei aina seurattu ja valvottu, että niitä otetaan sopimuksen mukaan.
  • Pintahygienianäytteitä otetaan säännöllisesti. Vain kolmessa kohteessa näytteitä otettiin säännöllisesti (1 krt/kk).
  • Siivoushenkilöstön riittävä osaaminen ja osaamisvaatimuksen kirjaaminen palvelusopimukseen. Riittävä osaaminen voidaan osoittaa esimerkiksi uima-allas- ja märkätilojen hygieniaosaamiskoulutuksella ja -testillä.
  • Järjestetään siivousvälineiden säilytykselle ja huollolle asianmukaisesti varusteltu tila lähellä allastiloja ja valvotaan tilan puhtautta. Vain neljässä kohteessa siivoustilan kunto ja siisteys oli hyvällä tasolla.
  • Siivotaan allastilat päivittäin ja mahdollisimman pian niiden käytön loputtua, jotta lika ja biofilmi ei pääse kiinnittymään pinnoille.
  • Käytetään siivouksessa riittävää mekaniikkaa ja oikein valittuja puhdistusaineita, kuivataan pestyt pinnat ja huolehditaan myös lattiakaivojen ja niiden kansien säännöllisestä pesusta. Allastilojen siivous on aina perusteellista siivousta. ”Kevytsiivous” ei sovi allastiloihin.

Jotta hyvä pintahygienia saavutetaan, biofilmin muodostuminen tulee estää. Se onnistuu vain säännöllisellä, oikein ajoitetulla ja riittävän tehokkaalla siivouksella. Alla oleva kaaviokuva kertaa biofilmin muodostumismekanismin. +-merkkiä painamalla löytyy tarkempaa tietoa.

Mitä jatkossa?

Lainsäädäntö ei velvoita pintapuhtausnäytteiden ottamiseen ja laboratoriotutkimuksiin.

”Tavoitteenamme on herätellä tilojen ylläpitäjiä pintahygienian omavalvontaan. Tutkimuksemme osoittavat, että niissä kohteissa, joissa allastilat siivotaan päivittäin ja pintahygieniamittauksia tehdään, pinnat ovat puhtaampia”, Kivikoski toteaa.

Lotta Kivikoski

Lotta Kivikoski havaitsi tarkastuskäynneillään, että siivoustilat olivat usein likaisia ja siivousvälineitä säilytettiin lattialla.

Pintapuhtauden tutkimusprojekti jatkuu. Vuonna 2019 pintapuhtausnäytteitä otetaan neljästä viime vuoden heikoimmat tulokset saaneesta kohteesta ja mukaan otetaan kuusi uutta hotelli- ja kuntoutuslaitosta.

Lisätietoja projektiyhteenvedossa.

Julkaistu 28.2.2019.

JAA
  • 22
  •  
  •  
  •  
  •  
  •  
  •