Siivoojien tapaturma- ja sairauspäivien kokonaismäärä on tilastojen mukaan melko vakio vuosittain. Tilastojen analysointi paljastaa kuitenkin kiinnostavaa tietoa.
Jokainen työtapaturma on turha. Nollan tapaturman tavoite on mahdollinen, siitä ovat osoituksena ne 33 Nolla tapaturmaa -foorumiin osallistuvaa työpaikkaa, joissa ei tapahtunut yhtään tapaturmaa vuonna 2020. Siivouspalveluyrityksiä ei tässä ryhmässä ole, mutta kahdelle siivouspalvelujakin tarjoavalle yritykselle on myönnetty Nolla tapaturmaa -tasoluokitus II, ”kohti maailman kärkeä”.
Työpaikkatapaturmien taajuus on siivoustyössä ollut laskussa viime vuosina. Tapaturmataajuus kuvaa tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2018 tapaturmataajuus oli siivoustyössä 37, kun se vuonna 2020 oli 32. Kaikkien ammattien keskimääräinen tapaturmataajuus vuonna 2020 oli 25.
Seuraavassa siivoojien tapaturma- ja sairauspoissaolotilastojen tietoja on havainnollistettu vuorovaikutteisten kaavioiden avulla. Parhaiten taulukot toimivat, kun käytät tietokonetta ja Chrome-selainta ja suurennat tilaston Koko näyttö -tilaan kaavion oikeasta alareunasta.
Ikä vaikuttaa
Tilastojen mukaan tapaturmien määrät ja sairauspäivärahan saajien osuudet vaihtelevat riippuen ikäryhmästä, kuten alla oleva taulukko havainnollistaa. Iän vaikutusta voi tarkastella valitsemalla taulukon valikoista tarkasteluvuoden ja sukupuolen. Tapaturmavakuutuskeskuksen keräämät tiedot siivoojien tapaturmista ovat vuosilta 2016-2019. Sairauspäivärahan saajista on tietoa vain vuodelta 2019.
Taulukon arvot ovat prosenttiosuuksia eli kuinka suuri osa siivoustyöntekijöistä (=työllisistä), tapaturmista ja sairauspäivärahan saajista kuuluu kuhunkin ikäryhmään. Valitun tarkastelujakson mukaan taulukkoon päivittyvät tapaturmien ja työllisten kokonaismäärät sekä naisten ja miesten osuus em. kokonaismääristä. Koska vuoden 2019 tilastoa työllisten määrästä ei ole tätä kirjoitettaessa julkaistu, vertailutietona on käytetty vuoden 2018 tietoa.
Vammoja eniten maanantaina
Suurin osa siivoojien vuosittain noin 2850 tapaturmasta voitaneen luokitella lieväksi, sillä selkeästi suurimmasta osasta tapaturmia toipuu 0-3 päivän kuluessa. Alkuviikko näyttää olevan riskialttiimpaa tapaturmille kuin loppuviikko kaikkina vuosina.
Kesäkuukausina tapaturmien määrässä on pieni piikki. Nuorimmille ikäluokille sattuu silloin lukumääräisesti enemmän tapaturmia kuin muina kuukausina. Syynä on luonnollisesti se, että nuoria on kesällä enemmän töissä kuin muina kuukausina, mutta silti työturvallisuutta on hyvä nostaa esille nuorten kesätyöntekijöiden perehdytyksessä.
Saat lisätietoa, kun viet hiiren kaavioiden päälle.
Kädet ja jalat vaaravyöhykkeessä
Lähes 2/3 tapaturmista kohdistuu käsiin ja jalkoihin. Seurauksena on useimmiten haava, venähdys tai sijoiltaanmeno. Tapaturmatilastoihin kerätään myös tieto siitä, millaisen työsuorituksen yhteydessä tapaturma on sattunut.
Valitse tarkasteluvuosi ja vie hiiri kaavioiden päälle, niin saat lukumäärätietoa.
Sairauspoissaolon syyt
Kela tilastoi sairauspäivärahan maksun perusteet sairauspääryhminä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt on alla olevassa taulukossa esitetty Kelan tilaston mukaisesti. Muut sairaudet -ryhmään on sen sijaan laskettu yhteen kaikki muut sairauspoissaolojen syyt.
Tietoa siivoojien sairauspoissaolon syistä ei ollut saatavilla. Siksi alla olevan taulukon pohjana on käytetty ammattiluokituksen ryhmän 9 Muut työntekijät tietoja. Siivoustyöntekijöiden osuus sairauspäivärahan saajina ao. ryhmässä on hieman alle puolet, joten tulos on suuntaa antava. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuus on suurempi ryhmään 9 kuuluvissa ammateissa kuin kaikilla työntekijöillä ja kaikilla sairauspäivärahan saajilla keskimäärin.
Miesten ja naisten osuutta sairauspäivärahan saajina voi tarkastella alemmassa kuviossa valitsemalla vain toinen ryhmä tarkasteltavaksi.
Siivooja on ammattiluokituksessa muu työntekijä
Tämänkään koosteen teko ei olisi mahdollista, elleivät tilastoja laativat tahot käyttäisi yhtenäistä ammattiluokitusta. Nykyinen ammattiluokitus on vuodelta 2010 ja se perustuu Kansainvälisen työjärjestön (ILO) maailmanlaajuiseen ISCO-08-luokitukseen.
Ammattiluokituksessa siivoustyöntekijät on luokiteltu ryhmään 9 Muut työntekijät. Samaan ryhmään kuuluvat monet avustavat ammatit, kuten yllä olevassa taulukossa on lueteltu. Kiinteistöhuollon työntekijät ja siivoustyön esimiehet kuuluvat ryhmään 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät omana alaryhmänään.
Miksi näin? Siksi, että luokitusperusteena on ammatin vaatima taitotaso. Taitotasoja on neljä. Ryhmään 9 on sijoitettu ammatit, joissa edellytetään taitotasoa 1. Ryhmän 5 taitotasoluokitus on 2.
Taitotasojen kuvaukset löytyvät Tilastokeskuksen Ammattiluokitus 2010 -julkaisusta. Sen mukaan taitotasolle 1 kuuluvissa ammateissa edellytetään mm. yksinkertaisten tai rutiiniluonteisten fyysisten tai manuaalisten tehtävien suorittamista. Taitotason 2 ammateissa edellytetään mm. koneiden tai elektronisten laitteiden käyttöä sekä kykyä omaksua kirjallista tietoa kuten turvallisuusohjeita. Ammattiluokitukseen on mahdollista tehdä kansallisia muutoksia ja joidenkin ammattien osalta näin on Suomessa tehtykin. Ehdotinkin, että seuraavassa uudistuksessa tarkastellaan myös siivoustyön luokitusta, sillä siivoojien työnkuvat ja koulutus Suomessa ja muualla maailmassa eivät ole yhteneväiset.
Kirjoittanut Tarja Valkosalo
Julkaistu 3.5.2021
Tilastolähteet: Kela, Tapaturmavakuutuskeskus, Tilastokeskus.
Kiitos Tapaturmavakuutuskeskuksen tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aholle siivoojien tapaturmatilastoajoista ja monista ristiintaulukoinneista sekä Tilastokeskuksen suunnittelija Elina Mikkelälle ammattiluokituksen perusteiden avaamisesta.
Lisätietoa tapaturmista yleensä, Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastosovellus Tikku.
