Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat yleisiä siivousalalla. Tähän artikkeliin on koottu viimeisimpien tutkimusten ja julkaisujen pohjalta käsityksiä tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskitekijöistä.
Parhaillaan on käynnissä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Terveellinen työ -kampanja, jonka teemana on ”Työn keventämisen keinot käyttöön”. Kampanja keskittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisemiseen työelämässä. Suomessa hankkeen tiedotuksesta vastaa Työterveyslaitos.
Kokonaisvaltainen näkökulma
Työssä on monia kuormitustekijöitä, jotka voivat lisätä tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Terveellinen työ -kampanjassa kuormitustekijät jaetaan biomekaanisiin, psykososiaalisiin, organisatorisiin ja yksilöllisiin tekijöihin.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto käyttää raportissaan termiä biomekaaniset tekijät. Se kattaa kuormitustekijät, jotka aiheutuvat haitallisista työasennoista ja fyysisistä kuormitustekijöistä. Niitä ovat mm. nostaminen, kantaminen, toistuvat työliikkeet, hankalat tai epätavalliset työasennot, tärinä sekä kuumat ja kylmät työolosuhteet. Tuttuja asioita myös siivoustyössä.
Psykososiaaliset tekijät liittyvät työn hallintaan. Jos työtä on liikaa, työn tavoite on epäselvä, työ on henkisesti raskasta tai jos työntekijä kokee olevansa työssä yksin ilman työkaverin ja esihenkilön tukea, työntekijän stressitaso voi kasvaa. Kun stressiä on liikaa, turvalliset työasennot ja -käytännöt helposti unohtuvat, mikä voi siten lisätä tule-sairausriskiä.
Organisatoriset tekijät liittyvät tapaan, jolla työ on järjestetty. Työn kuormittavuutta lisäävät mm. pitkät työvuorot, taukojen puute, työskentely jatkuvasti samoissa työasennoissa, kiire tai aikapaineet sekä yksitoikkoinen työ. Myös yksilöllisillä tekijöillä on luonnollisesti vaikutusta tule-sairauksien riskiin.
Jos ei voi estää, voiko edistää?
Terveellinen työ -kampanjan tuottama, joulukuussa 2021 julkaistu raportti esittelee tutkimustuloksia psykosiaalisten riskitekijöiden ja tuki- ja liikuntaelinsairauksien yhteyttä. Eri tutkimustulosten pohjalta on mm. laadittu kuvio, joka havainnollistaa, mikä vaikutus eri kuormitustekijöillä on toisaalta tuki- ja liikuntaelinsairauksien syntymisen riskiin ja toisaalta työntekijän hyvinvointiin. (Kattava yhteenveto – Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä psykososiaaliset riskitekijät työpaikalla – EU:n laajuisen tutkimuksen tietojen tilastoanalyysi. Raportti englanninkielinen)
Kuvio osoittaa mm. kuormitustekijöiden erilaisen vaikuttavuuden. Biomekaaniset kuormitustekijät lisäävät merkittävästi tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä ja heikentävät hyvinvointia. Hyvinvointia lisää ja tuki- ja liikuntaelinvaivojen riskiä vähentää etenkin esihenkilöiltä saatu tuki työssä.
Terveellinen työ -kampanja kehottaa ottamaan työn keventämisen keinot käyttöön ja kohdistaa katseen erityisesti ammatteihin, joissa työskentelee paljon naisia ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Vuonna 2020 julkaistun raportin mukaan EU:n jäsenmaissa työskentelevistä siivoojista 84 prosenttia on naisia. EU-maiden siivoojista 66 prosenttia on syntyperäisiä ao. maiden kansalaisia, neljäsosa tulee Euroopan ulkopuolelta ja noin joka kymmenes toisesta EU-maasta. (Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäiseminen moninaisessa työvoimassa: nais-, maahanmuuttaja- ja hlbti-työntekijöitä koskevia riskitekijöitä. Raportti englanninkielinen)
Fyysisten kuormitustekijöiden ohella raportissa korostetaan psykososiaalisten tekijöiden kuormittavuutta ja esitetään monia keinoja niiden vähentämiseksi.
Suomalaista tutkimusta
Myös suomalaista tutkimustietoa on julkaistu hyvin havainnollisessa muodossa. Työelämätieto-sivustolle on koottu tietoa mm. eri ammattien fyysisestä kuormittavuudesta yhdeksän kuormitustekijän osalta. Tietokannasta voi hakea tietoa ammattikohtaisesti.
Vertaamalla kuormitustietoja eri ammattien osalta, voidaan havaita, että siivoustyön fyysinen kuormittavuus on monilta osin suurempaa kuin esimerkiksi ammateissa keskimäärin.
Siivoustyö luokitellaan keskiraskaaksi työksi. Vaikka työn fyysistä kuormittavuutta voidaan vähentää, on selvää, ettei kaikkia kuormitustekijöitä pystytä poistamaan. Tätä tukee myös Työelämätieto-sivuston aineisto, jossa on havainnollistettu mahdollisuuksia ehkäistä sairaala-, hoito- ja keittiöapulaisten sekä siivoojien uusien työkyvyttömyyseläkkeiden määrää, mikäli työn kuormittavuus laskisi vertailuryhmän (erityisasiantuntija) tasolle. Tulosta voi tarkastella erikseen miesten ja naisten osalta sekä erikseen kahden työkyvyttömyyseläkkeen syyn osalta: lonkkanivelrikko ja polvinivelrikko.
Näkemykset uusiksi?
Siivoustyön ergonomiaa on Suomessa tutkittu pitkään ja opastusaineistoa aiheesta on paljon. Tuskin kukaan alalla toimiva on voinut välttyä esimerkiksi ohjeistukselta, mikä on siivousvälinevarren oikea pituus lattiaa mopatessa.
Anne-Mari Walliuksen väitöskirja Reduction of upper extremity load in floor mopping work vuodelta 2019 tuo kuitenkin esille, että nykykäsityksillämme ei välttämättä ole kaikilta osin tieteellistä pohjaa. Väitöstyönsä johtopäätöksissä hän toteaa, että ”fyysisiä riskitekijöitä vähentävistä ergonomiastrategioista ja toimenpiteistä ei ole riittävää tieteellistä näyttöä suositusten antamiseksi siivoustyöhön”. Hän analysoi siivousvälineiden ja työmenetelmien ergonomiatutkimuksia ja toteaa mm., että kohtalaista näyttöä on siitä, että yksilöllisesti säädettävillä työvälineillä voidaan vähentää kuormitusta, mutta tutkimustulokset työskentelytekniikan ja vähäisen veden käytön vaikutuksesta kuormitukseen ovat ristiriitaisia.
Hän esittääkin, että siivoustyön ergonomiaa tutkittaessa huomiota tulisi kiinnittää ergonomiaan kokonaisvaltaisesti huomioiden fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi myös organisatorinen ergonomia.
Hanke käynnistyy
Siivoustyön ergonomiaan ja työturvallisuuteen keskittyvä 3-vuotinen hanke on käynnistynyt. Yhdessä kolmen muun Euroopan maan edustajan kanssa pyrimme löytämään uusia näkökulmia siivoustyön ergonomian parantamiseen työpaikoilla. Propuhtaus edustaa Cleaning ergonomics – to prevent occupational diseases and accidents -hankkeessa Suomea. Muut hankemaat ovat Hollanti, Unkari ja Viro.
Julkaistu 1.2.2022
Kirjoittaja Tarja Valkosalo
