Jotta koronaviruspandemia voitaisiin taltuttaa, tarvittaisiin paljon uutta tietoa. Millaisia tutkimuksia uudesta koronaviruksesta on jo ehditty tehdä tai mihin tutkimuksiin annetut ohjeet perustuvat?
Koronaviruksia on liikkeellä jo vuosia ja niitä on monia erilaisia. Ihmisen koronavirusten (hCoV) aiheuttamia influenssoja esiintyy vuosittain. Ne leviävät helposti, mutta eivät ole aiheuttaneet vakavia sairauksia. Siksi niitä ei ole juurikaan tutkittu. Viime vuosina on esiintynyt kaksi vakavia tauteja aiheuttavaa koronavirusta, SARS-CoV ja MERS-CoV, mutta ne on onnistuttu pitämään paikallisina.
Nyt leviävällä uudella koronaviruksella, joka on saanut nimen SARS-CoV-2, on huolestuttavia ominaisuuksia: se aiheuttaa vakavia tautimuotoja ja leviää ilmeisen herkästi, eikä ihmisellä ole sille luontaista vastustuskykyä. Ja koska virus on uusi, sitä koskevia tutkimuksia on vasta vähän. Virusta, sen tarttumistapoja, taudinaiheuttamiskykyä tai tuhoamista ei siis vielä täysin tunneta.
Millaisesta viruksesta on kyse?
Uutta koronavirusta ei tunneta, mutta sillä oletetaan olevan samanlaisia ominaisuuksia kuin SARS-CoV-viruksella ja influenssaviruksilla.
Ennen kuin uusi koronavirus aiheutti pandemian, oletettiin, että virus ei leviä pintojen välityksellä. Pandemian edetessä ja muutaman, tosin suppean, tutkimuksen jälkeen ajatellaan toisin.
Wuhanilaisessa sairaalassa, jossa Covid-19-tautiin sairastuneita hoidettiin tehohoidossa ja eristyksessä, myös hoitohenkilökunta alkoi sairastua. Tällöin heräsi epäily, ettei virus leviä vain ihmisestä ihmiseen, vaan myös pintojen kautta.
Maaliskuussa 2020 julkaistiin tutkimus, joka on tehty Kiinassa em. sairaalassa. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää, kontaminoituvatko pinnat viruksesta ja millä sairaalan alueilla ja pinnoilla kontaminoituminen on suurinta. Tutkimuksessa otettiin 626 näytettä. 13,6 %:ssa näytteistä löydettiin SARS-CoV-2-virusta. Näytteet otettiin helmikuussa 2020, jolloin sairaalassa oli jo jonkin aikaa hoidettu Covid-19-tautiin sairastuneita.
Kooste tuloksista on esitetty alla olevassa taulukossa. Prosentuaalisesti eniten virusta löytyi käsihuuhdeannostelijoista.
Tutkimuksen perusteella sairaalan tilat luokiteltiin neljään eri riskiluokkaan sen perusteella, kuinka kontaminoituneita pinnat olivat tiloissa.
Maaliskuussa 2020 julkaistu Singaporessa tehty tutkimus osoitti, että SARS-CoV-2-virusta on potilashuoneen ja sen wc-tilan pinnoilla ennen siivousta. Siivouksen jälkeen virusta ei pinnoilta pystytty osoittamaan, mitä pidettiin merkkinä siivouksen onnistumisesta. Potilashuoneen tutkituista 15 pinnasta virusta löytyi 13 pinnalta ja wc-tilan viidestä tutkitusta pinnasta kolmelta pinnalta. Käytävä- ja sulkutiloista virusta ei havaittu. Kosketuspintojen puhdistuksessa käytettiin natriumdikloori-isosyanuraattipohjaista desinfioivaa ainetta 5000 ppm laimennoksena ja lattioiden puhdistuksessa 1000 ppm laimennoksena. Pinnat puhdistettiin kahdesti päivässä.
Tutkimuksessa mitattiin myös huoneilman viruspitoisuutta. Ilmanäytteistä virusta ei havaittu, mutta venttiilin pinnalta virusta löytyi pintahygienianäytteissä. Tutkimus oli kokonaisuudessaan suppea, se kohdistui kolmen Covid-19-tautiin sairastuneen potilaan huoneisiin.
Päinvastaisia tutkimustuloksiakin on esitetty vertailtaessa uutta koronavirusta SARS-CoV-virukseen. Tutkijat toteavat, että näiden virusten toiminnassa on samankaltaisuutta ja SARS-CoV-2 voi pysyä elinkelpoisena ja tartuttavana myös aerosoleissa useita tunteja.
Miten uusi koronavirus leviää pintojen välityksellä?
Vaikka pintahygienianäytteistä löytyy viruksia, se ei vielä todista, että virukset voivat tarttua ihmiseen ja aiheuttaa taudin. Virusten täytyy pysyä elossa myös käsien iholla ja päästä ihmisen elimistöön voidakseen lisääntyä.
Alla olevassa interaktiossa on esitetty erilaisten koronavirusten pysymistä elossa erilaisilla pinnoilla ja hengitystiesairauksia aiheuttavien influenssaviruksien (H1N1 ja H3N2) kykyä säilyä elossa käsien iholla. i-painikkeesta löydät lisätietoja ja linkit tutkimusartikkeleihin. Uutta koronavirusta koskevia tutkimuksia aiheesta en löytänyt, mutta oletuksena on, että uusi koronavirus muistuttaa SARS-CoV-virusta ja influenssaviruksia.
Koronavirus ja pintojen puhdistus
Koronaviruksen tuhoaminen on monen tekijän summa. Oleellista on, että kokonaisuus on hallinnassa. Alla olevaan interaktioon on koottu tietoa koronaviruksesta ja pintojen puhdistuksesta lähtökohtana puhdistustapahtuman osatekijät.
Viruksen tuhoamisessa pätevät tutut säännöt: aseptinen työjärjestys, eritelian poisto, kriittisten siivottavien kohteiden tunnistaminen, likaa poistavat ja sitovat työmenetelmät, siivousvälineiden oikea käyttö likaamatta omia käsiä tai siirtämättä likaa, siivousvälineiden puhdistus ja kertakäyttöisten siivousvälineiden käyttö, ellei välineiden kunnollinen puhdistus ole mahdollista tai poistettavan lian näkökulmasta se on turvallisinta.
Myös näitä asioita on tärkeä kerrata ja varmistaa, että osaaminen on ajan tasalla. Työnantajan velvollisuus on perehdytyksellä ja opastuksella varmistaa, että osaaminen on ajan tasalla.
Oman toiminnan omavalvontaa!
Omavalvonta on tuttu termi ja nyt sitä tarvitaan erityisesti omien hygieniakäytäntöjen valvonnassa. Uusi koronavirus voi sairastuttaa, jos se pääsee limakalvojen kautta hengitysteihin. Ilmassa leviäville aerosoleille emme aina voi mitään, mutta voimme välttää silmien, nenän ja suun koskettelua, kun tiedostamme asian.
Australiassa on tehty havainnointitutkimus, jossa seurattiin, kuinka usein koehenkilöinä olevat lääketieteen opiskelijat koskettivat kasvojaan. Uusi koronavirus tarttuu ilmeisen herkästi. Jos sinulla on virusta käsissä, jo yksi kosketuskerta voi riittää sairastumiseen.
Mitä voimme tehdä nyt?
Koska uutta koronavirusta koskevia tutkimuksia ei juurikaan ole, kyse on riskien minimoimisesta, kuten professori, ylilääkäri Pentti Huovinen korostaa Koronan anatomiaa -podcasteissa.
On selvää, että pintoja ei voi koko ajan olla siivoamassa, joten jokaisen oma käsihygienia, yskimishygienia ja sosiaalinen käyttäytyminen on ensisijainen keino torjua tartuntojen leviämistä.
Erityishuomiota tarvitaan kuitenkin niiden tilojen siivouksessa, joissa
- hoidetaan tautiin sairastuneita
- tiedetään oleilleen viruksen kantajia
- asuu tai on hoidossa henkilöitä, jotka eivät kykene itse huolehtimaan käsihygieniasta tai yskimishygieniasta ja on epäily, että virusta esiintyy näissä tiloissa. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi palveluasumisyksiköt.
Tutkimusten tekijät esittävät tutkimusartikkelin lopussa johtopäätöksiä. Tämän artikkelin lähteinä olevien tutkimusten johtopäätökset voisi kiteyttää 5 kohtaan:
Uuden koronaviruksen torjunnassa
- hyvä käsihygienia ja hyvä pintahygienia kulkevat käsi kädessä. Molempia tarvitaan.
- viruksen leviämisen estämiseen tarvitaan henkilökunnan koulutusta, opastusta ja kertausta. On syytä pitää mielessä, että uutta tietoa koronaviruksesta kertyy koko ajan ja päivittää sen mukaan omia ohjeistuksia.
- jokaisessa kohteessa tulisi tehdä riskinarviointi ja varautua mahdolliseen epidemiaan
- henkilökohtaisten suojainten käyttö tulisi ohjeistaa, milloin ja mitä käytetään ja erityisesti, miten suojaimet riisutaan. Oikeat tekniikat kannattaa opiskella ja harjoitella niitä ennakkoon.
- henkilökunnan ammattitaito ja aseptinen työskentely on kaiken pohja.
Kirjoitin viime vuoden puolella käsikirjoitusosuuksia Kodinomaista palveluasumista hygieenisesti -oppaaseen. Siinä vaiheessa ei vielä ollut edes aavistusta koronaviruspandemiasta. Oppaassa korostetaan kuitenkin riskien arvointia kaikessa toiminnassa ja esitetään kysymyksiä, joita olisi hyvä pohtia koko henkilökunnan voimin jo ennen kuin odottamaton tilanne konkretisoituu.
Toimikaamme vastuullisesti ja pysykäämme terveinä!
Julkaistu 26.3.2020.
