Kloori tuoksuu, on lämmintä ja kosteaa. Uimahallien ja kylpylöiden olosuhteet tunnistaa jokainen niissä käynyt. Tiloissa työtä tekeville nämä olosuhteet ovat kuitenkin kuormittavia.
Mutta mitkä ovat näiden tilojen siivoustyöntekijää kuormittavimmat tekijät ja miten niihin voi vaikuttaa? Siihen etsittiin vastausta Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimushankkeessa.
Siivouksen kuormitustekijät
Siivoojien oireita, työn vaaratekijöitä ja työolosuhteita selvitettiin MM40-sisäilmastokyselyn, riskinarviointi- ja työnkuvauslomakkeiden avulla, kemialliset vaaratekijät mitattiin ilmasta. Kuormittavimmat tekijät liittyvät tapaturmavaaraan ja olosuhteisiin, mutta työssä esiintyy myös henkistä kuormittavuutta aiheuttavia tekijöitä.
Siivoustyön kuormittavimmat tekijät:
%-osuus kuvaa sitä, kuinka suuri osa siivoojista on kokenut tekijän kuormitusta aiheuttavaksi.
- liukastumisten vaara 87 %
- kehoon kohdistuva lämpörasitus 85 %
- kiire 68 %
- kompastumisen vaara 58 %
- altistuminen siivouskemikaaleille ja allaskemikaalien reaktiotuotteille ja sisäilman epäpuhtauksille kuten pölylle 52 %
- työn fyysinen kuormittavuus, ergonomiset rasitteet 45-52 %
- tiedon kulun ja viestinnän ongelmat 48 %
- työajat ja työvuorot 33 %
- työn pakkotahtisuus 24 %
- perehtymismahdollisuuksien ajoittainen riittämättömyys 17 %.
Mitä voi tehdä kuormittumisen vähentämiseksi?
Kuormittumista ja altistumista voi vähentää monin keinoin, mutta siihen tarvitaan työntekijän, työnantajan ja toiminnanharjoittajan yhteistyötä.
Mitä työntekijä itse voi tehdä
- Pidä lihaskunto yllä, luot edellytykset fyysiselle ja psyykkiselle työkyvylle.
- Edistä omalla toiminnallasi yhteenkuuluvuuden tunnetta työyhteisössä, yhteistyön sujuvuutta ja anna apua työkavereille ja muulle työyhteisölle. Näin lisäät työtyytyväisyyttä ja turvallisuuden kokemista työssä. Toimi tasapuolisesti. Tutkimuksessa ulkomaalaiset siivoustyöntekijät kokivat saavansa harvemmin apua kuin suomalaiset.
- Varmista ammattiosaamisesi, ota innovatiivinen työote ja löydä oma työtapasi. Näin tuet työssä jaksamista.
- Vapaa-ajan läheiset ihmissuhteet, sosiaalinen aktiivisuus ja harrastukset purkavat työstressiä ja tukevat palautumista.
- Huolehdi ergonomiasta. Uimahallien ja kylpylöiden korkea hygieniavaatimus lisää siivoustyön ergonomista kuormittavuutta. Pyri välttämään kehoon kohdistuvaa toistuvaa ergonomista rasitusta, kuten yläraajojen toistoliikettä hankauksessa, yläraajojen kohoasentotyöskentelyä ja selän kumartelua.
- Hyödynnä uusinta siivousteknologiaa erityisesti ergonomisesti kuormittavissa töissä. Näin vähennät rasitussairauksien ilmaantumista, lisäät työtyytyväisyyttä ja ylläpidät työkykyisyyttä.
- Pidä taukoja työn lomassa.
- Käytä puhdistusaineita ja suojaimia oikein ja rutiininomaisesti. Allas- ja pesutiloissa altistutaan triklooriamiinille, kloroformille sekä muille desinfioinnin sivutuotteille, joita muodostuu allasveden puhdistuksen yhteydessä ja klooria sisältävien desinfioivien puhdistusaineiden reagoidessa pinnoilla olevien ihmisperäisten epäpuhtauksien kanssa. Tutustu aina myös käyttämiesi aineiden käyttöturvallisuustiedotteisiin.
Mitä työnantaja voi tehdä
- Hanki työntekijöille tarkoitukseen soveltuvat, myös liukaspintatyöskentelyyn tarkoitetut työjalkineet.
- Vähennät kuormitustekijöitä, kun tiedotat selkeästi, viestit myönteisesti, annat arvostavaa palautetta, kuvaat työn tavoitteet selvärajaisesti, annat tavoitteisiin nähden riittävät resurssit, varmistat tasa-arvoisuuden työyhteisössä ja jaat työt tasaisesti.
- Kouluta ja perehdytä henkilöstöä ergonomisiin työtapoihin säännöllisesti ja tasapuolisesti. Tutkimuksessa suomalaiset työntekijät kokivat perehdytyksensä heikommaksi kuin ulkomaalaistaustaiset.
- Suunnittele työvuorot ja työtehtävät kuormitustekijät huomioiden. Tutkimuksessa selvisi, että usein työskentelyajat lämpimissä tiloissa olivat suositusaikoja pidempiä.
- Suunnittele töiden ajankohdat. Palautumiseen tulee jäädä aikaa työtehtävien ja työjaksojen välillä. Osassa kohteista saunojen pintalämpötilat olivat siivouksen aikana vielä suuria. Korkeat pintalämpötilat lisäävät työntekijän lämpökuormaa ja pesukemikaaleista haihtuvien yhdisteiden määrää, joista osa on hyvin ärsyttäviä.
- Arvioi työolosuhteita ja riskejä aktiivisesti ja tee tarvittavat muutokset. Perehdyttäminen ja koulutus ovat keskeisiä välineitä riskien hallinnassa.
- Huolehdi, että työvälineistö on ajanmukaista.
Tutkimuksessa todettiin myös, että työhistorian pituus tuottaa pystyvyyden ja itseluottamuksen kokemusta työntekijänä ja ammattilaisena. Työn jatkuvuus lisää kokemusta turvallisuudesta ja omasta itsestä arvostettuna työntekijänä ja nämä molemmat ovat omiaan parantamaan työhyvinvointia.
Mitä toiminnanharjoittaja ja kiinteistön omistaja voi tehdä
Tilasuunnittelulla on suuri merkitys niin tilojen käyttöön kuin niiden siivoukseen. Siksi tilat, rakenteet ja käytettävät pintamateriaalit tulisi suunnitella yhteistyössä tilojen ylläpidon ja siivoustyön kanssa, jotta niistä saadaan myös siivouksen kannalta järkeviä ja turvallisia.
Mitkä tekijät ovat yhteydessä toisiinsa?
Tutkimuksessa havaittiin joitakin syy-seuraussuhteita. Tilastollisesti merkittäviä yhteyksiä löydettiin liittyen stressin kokemiseen ja johtamiseen.
Tutkimukseen osallistuneista siivoustyöntekijöistä ei lainkaan tai vain vähän stressiä koki 59 %, jonkin verran stressiä 28 % ja melko paljon tai erittäin paljon 13 %. Stressin havaittiin olevan tilastollisesti merkittävästi yhteydessä joihinkin kuormitustekijöihin.
- Jos on ihmissuhdekuormitusta, koetaan myös stressiä ja kiirettä.
- Jos on liian paljon töitä, koetaan myös stressiä. (Kiireellä ja koetulla stressillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä keskenään.)
- Jos voi vaikuttaa työhönsä, koettiin vähemmän stressiä.
- Työntekijät, jotka kokivat työtehtävät useimmiten mielenkiintoisina ja innostavina, tunsivat vähiten stressiä.
- Tilastollisesti merkitsevä yhteys havaittiin myös koetun stressin ja väkivallan uhan välillä.
Merkitsevä yhteys havaittiin myös johtamisella ja ihmissuhdekuormituksella sekä johtamisen ja tiedon kulun ongelmien välillä.
Klooripitoista puhdistusainetta käytettävä oikein
Uimahalleissa ja kylpylöissä merkittävimmän kemiallisen altisteen ja kuormitustekijän aiheuttavat allasveden puhdistuksessa ja siivouksessa käytettävät klooriyhdisteet. Altistumisen vähentämiseksi perusteellinen perehdyttäminen, käyttöturvallisuustiedotteeseen tutustuminen ja käyttösuositusten noudattaminen on tärkeää.
Tutkimuksessa tuli esille muun muassa tapaus, jossa saunan siivouksessa käytettiin hypokloriittipohjaista puhdistusainetta saunan pintojen ollessa lämpimät noin 40°C. ”Lämpötila on aivan liian korkea klooripitoisen siivouskemikaalin käyttöön”, hankkeen vastuuhenkilö FT Marko Hyttinen toteaa. Pesun aikana havaittiin joukko hyvin ärsyttäviä yhdisteitä, muun muassa kloroformia, diklooriasetonitriiliä, bentsonitriiliä ja bentsosyanidia. ”Ilmassa saattoi olla myös kloorikaasua.” Jo lyhytaikainen oleskelu saunassa aiheutti silmien kirvelyä ja hengitystieoireita.
Saunojen siivous tulisi ajoittaa siten, että sauna on ehtinyt jäähtyä. Jos näin ei ole, vaan saunojen pestävät pinnat ovat vielä lämpimiä siivoustyön aikana, tutkijat suosittelevat esimerkiksi oikeanlaisen suodattimilla varustetun moottoroidun hengityksensuojaimen käyttöä.
Tutkimuksessa mukana
- 32 uimahallia ja kylpylää
- 93 siivoustyöntekijää
- siivoustyöntekijöistä 12 % uimahallin tai kylpylän omaa henkilökuntaa, 29 % kaupungin työntekijöitä, 28 % ulkoistetun liikelaitoksen työntekijöitä ja 32 % yksityisen yrityksen työntekijöitä
- ulkomaalaistaustaisia siivoustyöntekijöitä 24 %
- Hankkeen vastuuhenkilönä toimi yliopisto-opettaja, FT Marko Hyttinen. Kenttämittauksista vastasi nuorempi tutkija Joonas Ruokolainen ja ergonomian ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden tutkimuksista lääkäri Anne Palonen.
- Ohjausryhmään kuuluivat tutkijoiden lisäksi Helena Oinonen (Servica Oy / Kuopio), Raisa Haverinen (Jämsän ateria-, puhtaus- ja tekstiilipalvelut liikelaitos), Ulla Haverinen (Kajaanin Mamselli), Sirpa Moisala (Iisalmen kaupunki) ja Anne-Marie Kurka (Työsuojelurahasto).
Lue tutkimusraportti Oireeton siivoustyö –työympäristön ja taustatekijöiden vaikutus siivoustyöntekijöiden työhyvinvointiin Työsuojelurahaston sivuilta.
Julkaistu 17.2.2019.
