fbpx

Siivous ja hoitoon liittyvät infektiot

Siivous ja hoitoon liittyvät infektiot

Healthcare Cleaning Forum on vakiinnuttanut paikkansa Interclean-messujen oheisohjelmana. Tänä vuonna keskityttiin siivouksen merkitykseen hoitoon liittyvien infektioiden torjunnassa.

Tämänhetkisten arvioiden mukaan 50-70 % hoitoon liittyvistä infektioista on peräisin kontaminoituneista käsistä. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mikä aiheuttaa loput 30-50 %, mutta pintojen osuuden arvioidaan olevan 20-40 %.

Professori Didier Pittet’n mukaan Euroopassa yksi 15 potilaasta saa hoitoon liittyvän infektion. Tämän perusteella hän oli laskenut, että jos pintojen kautta leviävien infektioiden määrää voitaisiin vähentää 20 %, vain yksi 19 potilaasta sairastuisi, ja jos määrä vähenisi 40 %, vain yksi 25 potilaasta saisi infektion.

Keinoja on

Miten pintojen kautta leviäviä infektioita voidaan vähentää? Vastausta on haettu muun muassa analysoimalla aiheesta tehtyjä tieteellisiä tutkimuksia, joiden tuloksia Alexandra Peters esitteli. Tutkimushaku tehtiin ennen koronapandemian alkua ja se tuotti 952 tutkimusta. Näistä 44 antoi vastauksia tutkimuskysymyksiin ja 26 artikkelia otettiin mukaan lähempään tarkasteluun.

Tutkimuksissa oli pyritty selvittämään työvälineiden, työmenetelmien tai käytetyn desinfektioaineen vaihdon, osaamiseen liittyvien asioiden ja näiden yhdistelmien vaikutusta pintojen mikrobimääriin. Tutkittavina mikrobeina olivat Stafylococcus aureus, Clostridioides difficile ja/tai vankomysiiniresistentti enterokokki.

Mm. näitä on tutkittu:

  • UV-valon käyttö
  • siivouspyyhkeen vaihto mikrokuituiseen
  • ilma- tai vedensuodattimien käyttö
  • vetyperoksidihöyryn käyttö
  • antimikrobiset pinnat
  • desinfiointiaineen vaihtaminen klooriin
  • siivoushenkilöstön lisäkoulutuksen vaikutus
  • laadunarvioinnin vaikutus
  • palautteenannon vaikutus.

88 % tutkimuksista osoitti, että tehty muutos vähensi vähintään yhden tutkitun mikrobin määrää pinnoilla ja hoitoon liittyviä infektioita. 56 %:ssa tutkimuksia vähenemä oli merkittävä. Huomion arvoista kuitenkin on, että tutkimusten laadun pisteytysjärjestelmän mukaan vain 42 %:a tutkimuksista voitiin pitää korkealaatuisina.

Yksi pyyhe, yksi suunta

Nykyään kaikissa ulkomaisissa webinaareissa ja luennoilla tuodaan esille tutkimus pyyhintätekniikasta ja sen suositus: yksi pyyhe, yhteen suuntaan, yksi pinta. Niin tässäkin foorumissa.

Tutkimus on tehty Englannissa ja julkaistu vuonna 2020. Siinä tutkittiin, siirtyykö mikrobeja pyyhkeen mukana seuraaville pyyhittäville pinnoille. Harvoin kuitenkaan tuodaan esille, mitä tarkkaan ottaen on tutkittu. Tutkimus on tehty kahdella erilaisella kuitukangaspyyhkeellä (polypropyleeni ja selluloosamuuntokuitu), jotka kostutettiin joko desinfioivalla aineliuoksella tai deionisoidulla vedellä. Biosidinä oli ionittomien ja kationiaktiivisten (kvattien) seos. Mikrobeina olivat E. coli, s. aureus ja E. faecalis.

Tulosten mukaan mikrobeja siirtyi pyyhkeen mukana seuraaville pyyhittäville pinnoille kaikissa tapauksissa. Desinfioivan aineen käyttö ei siis ole oikotie onneen. Tutkijat korostavatkin, että huolellisuutta ja harkintaa tulee käyttää, jos käytössä olevan desinfioivan aineen ilmoitettu vaikutusaika mikrobien tuhoamiseen on enemmänkin minuutteja kuin sekunteja.

Montako tähteä sairaalasiivoukselle?

Martin Kiernan esitteli tuoreimmat eurooppalaiset ohjeistukset sairaalasiivoukseen. Kansalliset ohjeistukset on laadittu Englannissa ja Saksassa. Saksan osalta on kyse uudesta, standardina julkaistusta ohjeesta (DIN 13063), Englannin osalta ohjeen päivityksestä. Molemmat suositukset julkaistiin vuonna 2021 ja niissä kuvataan mm. vaatimukset sairaalasiivoukselle, miten vaatimusten täyttyminen voidaan osoittaa ja vastuun jakautumista siivous- ja hoitohenkilöstön välillä.

Englannin osalta ohjeen on julkaissut julkisesta terveydenhuollosta vastaava organisaatio NHS (National Health Service). Siinä esitellään mm. pisteytysjärjestelmä, jolla voidaan osoittaa sairaalasiivouksen laatu. Luokituksen pohjalla on tilojen jakaminen kuuteen riskiluokkaan. Tulokset ovat julkisia.

Siivouksen laadunarvioinnin tuloksena on 1-5 tähteä. Pisteytysjärjestelmää ei voi kuvata mitenkään yksinkertaiseksi, mutta ideana on, että tilojen riskiluokitus vaikuttaa tähtien myöntämisperusteisiin. Viisi tähteä saa helpommin niille tiloille, joiden riskiluokka on pienin, eli tällöin laadunarvioinnissa sallitaan enemmän poikkeamia kuin korkean riskiluokan tiloissa.

Riskiluokka vaikuttaa myös siihen, kuinka usein laatua arvioidaan ao. tiloissa. Huomioitavaa on, että arviointimenetelmänä on ainoastaan visuaalinen arviointi. Mielenkiintoa herättävä järjestelmä joka tapauksessa tehdä siivouksen laatu näkyväksi.

Saksan standardi kuvaa Kiernanin mukaan kattavammin siivousmenetelmiä sekä siivoojien koulutusta. Hän kuitenkin huomauttaa, että hoitajien tarvitsemaan siivousopastukseen ei kummassakaan ohjeistuksessa oteta kantaa.

Sairaalasiivousta vedellä

Kristel Rietveld Groene Hart Hospital’sta kertoi heidän käytännöistään sairaalasiivouksessa. Siivouksessa käytetään pestäviä ja kertakäyttöisiä mikrokuitupyyhkeitä ja hanavettä niiden kostutukseen.

Siivoojien käytössä olevat mikrokuitupyyhkeet pestään pesulassa ja kostutetaan siellä valmiiksi. Sinisiä mikrokuitupyyhkeitä siivoojat käyttävät potilashuoneiden siivoukseen ja punaisia saniteettialueiden siivoukseen.

Desinfiointia tarvitaan sairaalan ohjeistuksen mukaan kahdessa tilanteessa: kun pinnoilla on eritteitä ja eristyshuoneen siivouksessa, kun henkilö kantaa patogeenistä tai antibiooteille resistenttiä mikrobia.

Hoitohenkilökunta käyttää kertakäyttöisiä mikrokuitupyyhkeitä, jotka he kostuttavat itse hanavedellä niitä tarvitessaan. Lattiat puhdistetaan mikrokuituisella mopilla.

Pintapuhtautta seurataan ATP-mittauksilla. Raja-arvot ovat potilashuoneiden osalta 500 RLU ja leikkaussaleissa ja vastaavissa 100 RLU (3M:n laite). Rietveldin mukaan heidän testialansa on kuitenkin pienempi 10 cm x 10 cm.

Foorumin loppupäätelmä oli odotettu: korkeatasoista tutkimusta tarvitaan lisää. Mutta sitä odotellessa voidaan tehdä paljon, kuten puhdistaa pintoja huolellisesti, mitata puhtaustulosta sekä tarpeen mukaan muuttaa työtapoja. Tietoa löytyy, muun muassa tästä viime vuonna julkaistusta artikkelista.

Healthcare Cleaning Forum järjestettiin 12.5.2022

Luennoitsijatiedot:
Martin Kiernan, Visiting Clinical Fellow, Richard Wells Research Centre, United Kingdom
Alexandra Peters, Scientific Lead for Clean Hospitals, Infection Control Programme and World Health Organization (WHO) Collaborating Centre on Infection Prevention and Control and Antimicrobial Resistance at the University of Geneva Hospitals and Faculty of Medicine, Geneva, Switzerland
Didier Pittet, Professor, Director of the Infection Control Programme at the University of Geneva Hospitals and Faculty of Medicine, Chairman for Clean Hospitals, Geneva, Switzerland
Kristel Rietveld, Infection prevention controller, Groene Hospital, the Netherlands

Kirjoittaja Tarja Valkosalo
Julkaistu 1.6.2022